Kannanotto Pohjois-Karjalan metsäohjelmaan 2026–30

Ilmastoisovanhempien Pohjois-Karjalan toimintaryhmän kannanotto  metsäohjelmaan 2026–30

Pohjois-Karjalan pinta-alasta 89 % on metsää. Metsät koskettavat käytännössä kaikkia maakunnan asukkaita, monipaikkaisia asujia sekä vierailevia ihmisiä. Samoin metsäohjelmat koskevat miltei kaikkia edellä mainittuja ryhmiä. Metsäohjelma koskee välittömästi vuosia 2026–2030, mutta todellisuudessa se tulee vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen, useiden sukupolvien ajalle. Siksi otamme kantaa ohjelmaan.

Metsäohjelmilla on taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurivaikutuksia. Kuten ohjelmaan sisältyvästä etukäteisarvioinnista käy ilmi, käsillä oleva ohjelmaluonnos keskittyy taloudellisiin (ja koulutuksellisiin) seikkoihin. Se luottaa paljossa, ehkä liian paljossa, valistukseen, tiedon levittämiseen, tiedolla johtamiseen ja ympäripyöreään ”osaamiseen”. Kaikilla strategioilla tulisi olla kärki, ja tässä tapauksessa sen pitäisi ymmärtääksemme olla ekologinen tasapaino. Ekologiset vaikutukset ovat kaikkien muiden vaikutusten perusta. Jos metsiä ei hoideta ja kohdella ekologisesti kestävällä tavalla, eivät metsät tuota millään tavalla. Investointi ekologisiin edellytyksiin on investointi kaikkiin muihin vaikutuksiin.

Ensimmäiseksi ohjelmassa kiinnittää huomiota se, mitä siellä ei ole: tekstissä ei mainita vanhoja metsiä. Vanhojen metsien säilyttäminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ja siihen tarvitaan erilaisia suojeluohjelmia. Vanhat metsät paitsi lisäävät luonnon monimuotoisuutta myös hillitsevät ilmastonmuutosta paremmin ja tehokkaammin kuin nuoret tai uudet metsät. Puun määrä suhteessa neliöihin on ratkaisevaa hiilinielujen syntymiselle. Ohjelma kaipaa paitsi vanhojen metsien huomioon ottamista myös toimenpiteitä, kuinka niitä vaalitaan.

Näkymä Ukko-Kolilta Pieliselle, kuva Pentti Rautio, CC BY-SA 3.0

Ohjelmassa mainitaan, että merkittävä määrä maakunnan ojitettuja suometsiä on tulossa lähivuosina uudistamisikään, ja että ”hoidon osaamista” tulisi lisätä niin, että hiilen sidonta ja vesiensuojelu otetaan entistä paremmin huomioon. Ohjelmassa mainitaan toimenpiteeksi suometsien merkitys ennallistamistavoitteissa, mutta muutoin soiden ennallistamista ei käsitellä. Suometsien ennallistamisen tulisi olla selkeämpi vaihtoehto. Ennallistamisella on positiivisia ilmastovaikutuksia ja se on hiilinielujen kehittämisen lähtökohta kuin myös keino pysäyttää luontokato. Näin se on kustannustehokkaampaa kuin ojitussoiden säilyttävä uudistaminen.

Ohjelmassa sivutaan logistiikkaa, jonka parantaminen edellyttää monien eri toimijoiden mahdollisuutta ja velvoitetta yhteistyöhön ja kompromisseihin. Metsäteollisuudessa on käynnissä tendenssi, jossa työsuhteisia puunkorjaajia rohkaistaan ja suorastaan tönitään pienyrittäjiksi, jolloin myös vastuu korjuuprosessista siirtyy heille. Tämä on kohtuutonta ja aiheuttaa puunkorjaajissa kiirettä, stressiä ja ahdistusta. Vastaavasta ovat raportoineet myös puunkuljetusalan työntekijät. Ohjelma, ja erityisesti siinä mainittu logistiikan tarkastelu, kaipaisivat työntekijätason näkökulmaa. Etulinjan työntekijät tietävät usein, jos heitä vaan kuullaan, mikä on tärkein kehittämiskohta ja suurimmat ongelmat. Heidät pitäisi ottaa mukaan myös strategiatyöhön.

Vielä haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Pohjois-Karjalassa suoritetaan paljon avohakkuita (87 % kaikista hakkuista vuonna 2024), mikä on enemmän kuin maan keskiarvo. Avohakkuut lisäävät maaperän eroosiota, rehevöittävät vesistöjä ja aiheuttavat maisemallisia muutoksia. Niiden ei pitäisi olla ensimmäinen, suorastaan oletettu käytäntö metsien hoidossa. Tämä johtopäätös vahvistuu, kun asiaa tarkastelee tulevaisuudesta ja lastenlastemme tulevaisuudesta käsin.

+++

Ilmastoisovanhempien Pohjois-Karjalan toimintaryhmä on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja sen tavoitteita ovat kestävän tulevaisuuden puolesta toimiminen, arjen kestävyystekoihin kannustaminen, hiiliviisauden levittäminen sekä yhteistyö muiden luontoa ja ilmastoa vaalivien tahojen kanssa. Kuten yhdistyksen nimi kertoo, jäsenet ovat huolestuneita siitä, miten tulevat sukupolvet selviävät ekokatastrofista.