Suomessa on järjestetty mielenosoituksia muun muassa ympäristön ja ilmaston puolesta ja metsien hakkuiden estämiseksi. Metsäkiistoihin liittyvillä oikeusjutuilla on vuosikymmenten perinne Suomessa. Suomessa ympäristöaktivistien oikeudenkäynnit liittyvät usein kansalaistottelemattomuuteen, erityisesti hakkuiden estämiseen ja rakennushankkeiden vastustamiseen. Oikeudenkäynneissä punnitaan usein sananvapauden ja laillisen mielenosoitusoikeuden sekä toisaalta elinkeinonharjoittamisen vapauden ja omaisuudensuojan rajoja.
Mielenosoitukset on Suomessa lainsäädännöllisesti suojattu perusoikeus, joka perustuu ensisijaisesti kokoontumisvapauteen. Keskeisin mielenosoituksia ohjaava laki on kokoontumislaki (530/1999). Mielenosoitusoikeus takaa oikeuden kokoontua ilman lupaa. Mielenosoituksista on kuitenkin ilmoitettava poliisille ja niissä noudatettava järjestystä. Poliisin on turvattava mielenosoitus häiriöiltä. Poliisi voi siirtää tai kieltää mielenosoituksen vain, jos se aiheuttaa suoraa vaaraa yleiselle järjestykselle, turvallisuudelle ja liikenteelle.
Aktivistit käyttävät keinoina esimerkiksi puihin kiipeämistä ja työmaiden tukkimista. Elokapina on julistanut Suomeen ilmastohätätilan. “Elämme keskellä kiihtyvää ilmastoromahdusta ja olemme valmiita toimimaan tilanteen vaatimalla vakavuudella.” Se on muun muassa järjestänyt monena vuonna mielenosoituksia, jossa se on estänyt liikenteen normaalia kulkua. Elokapina on osa maailmanlaajuista liikettä, Extinction Rebellionia, ja toiminta perustuu liikkeen yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin. https://elokapina.fi/, Luettu 11.2.2026
Päiväsakko
Suomessa on käytössä päiväsakkojärjestelmä. Päiväsakko on sakko, joka lasketaan tuomitun päivätulojen perusteella. Teoriassa päiväsakko vastaa ansionmenetystä, joka seuraa yhdestä vankilapäivästä eli poissaolosta töistä. Suomessa sakko on kuitenkin paljon pienempi.
Suomalaisten suhtautuminen mielenilmauksiin
Tutkimus kansalaistottelemattomuudesta
Suomalaisten suhtautuminen kansalaistottelemattomuuteen vaihtelee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselytutkimuksen perusteella poliittisen suuntautumisen mukaan.
“Vajaa puolet tutkimukseen osallistuneista piti kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, jos sitä harjoitetaan hyväksi nähdyn asian puolesta. Kolmasosa taas ei pidä sitä oikeutettuna.
Vasemmistoliiton kannattajista lähes kaikki pitivät kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, vihreiden ja SDP:n kannattajista enemmistö. Oikeistopuolueiden äänestäjät suhtautuivat kansalaistottelemattomuuteen nihkeämmin. Enemmistö perussuomalaisten ja kokoomuksen äänestäjistä ei pidä kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna edes hyväksi koetun asian puolesta.
Kyselytutkimukseen osallistui yli 2030 ihmistä. Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2025.” https://demokraatti.fi/kysely-kansalaistottelemattomuus-jakaa-suomalaisten-mielipiteita. Luettu 11.2.2026
Elokapinalle löytyy eduskunnasta ymmärrystäkin
Miten paljon toisten ihmisten elämää saa haitata oman viestin esiin saamiseksi?
Kansanedustajien Jenni Pitko (Vihreät) ja Pekka Aittakumpu (Perussuomalaiset), keskustelu Elokapinasta ja hallituksen ilmastotoimista MTV:n takahuoneessa
Pekka Aittakumpu on vaatinut Elokapina-liikkeen lakkauttamista. “Jos on järjestö, joka tietoisesti ja julkisesti ilmoittaa, että haluaa rikkoa Suomen lakia ja tehdä tämän tyyppisiä ilmaisuja ja häiritä poliisin ja yhteiskunnan toimintaa, ei sellaista pidä sallia”: esimerkkinä se, etteivät mielenosoittajat ole totelleet poliisin poistumiskäskyjä, jolloin poliisi on tehnyt kiinniottoja ja vienyt mielenosoittajia putkaan.
Jenni Pitkon mielestä Elokapinaa ei ole suuri riski yhteiskunnassamme. Liike pyrkii tekemään rauhanomaisen mielenilmaisun, jossa ei uhata kenenkään henkeä tai omaisuutta. Mielenilmaisuissa on mukana tavallisia perheenäitejä, nuoria ja eläkeläisiä. Pitko on Elokapinan kanssa samaa mieltä hallituksen ilmastopolitiikasta. “Toki toivoisin, että tässä yhteiskunnassa ihmisten ei tarvitsisi sulkea katuja, jotta keskustelisimme ilmastopolitiikasta – jotta hallitus alkaisi tehdä niitä tekoja, joita he ovat luvanneet tehdä. Mutta me emme ole siinä tilanteessa: hallitus on pettänyt heidän luonto- ja ilmastolupauksensa.”
Suomen hallitus on sitoutunut Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tuoreet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että hallituksen nykyinen ilmasto- ja energiapolitiikka ei yksin riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.
Pitkon mielestä nyt olisi oikea aika toimia. “Jos jätämme kaikki työt lähemmäksi vuotta 2035, silloin se saattaa tarkoittaa radikaaleja asioita, kuten metsien käytön voimakasta rajoittamista. Jos taas jatkaisimme edelliskauden aloittamaa työtä, se muutos on pieni. Siihen on helppo sopeutua ja meidän teollisuutemme ei todellakaan muuta mihinkään [ulkomaille], eikä ihmisten elämää tarvitse rajoittaa.” Aittakumpu toteaa, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä ei ole perussuomalaisten mielestä realistinen.
Metsäliike ja Aalistunturin mielenosoitus
Metsäliike
Metsäliike on kansanliike, joka pyrkii suojelemaan Suomen luonnonmetsiä ja turvautuu keinonaan myös kansalaistottelemattomuuteen. Metsäliike syntyi ympäristöliike Elokapinan ja kahden yhdistystoimijan, Luontoliiton ja Greenpeacen yhteistyönä. Se irtaantui itsenäiseksi kansanliikkeeksi keväällä 2023. Liikkeen vapaaehtoiset toimivat muun muassa metsävahteina eli seuraavat uhan alla olevia luonnonmetsiä hakkuuilmoituksista, satelliittikuvista ja metsään jalkautuen ja raportoivat niistä ympäristöjärjestöille.
Vakiintuneet ympäristöjärjestöt, kuten WWF ja Greenpeace, tukevat liikettä, koska valtion toimet metsien suojelemiseksi ovat niiden mielestä riittämättömiä. Metsäliike ei pääse virallisiin neuvotteluihin Metsähallituksen kanssa toisin kuin Greenpeace ja Luonnonsuojeluliitto.
Metsäliikkeen kaltaista toimintaa tarvitaan etenkin sen jälkeen, kun hallitus määritteli kriteerit, joiden perusteella se suojelee metsiä. Monet luontojärjestöt kutsuvat niitä ”satumetsäkriteereiksi”, koska ehdot ovat niin tiukat, että niiden perusteella moni ympäristöjärjestöjen mielestä arvokas metsä jää suojelematta.
Tällainen on uusi kansanliike, jonka jäsenet estävät hakkuita ja kyttäävät vanhoja metsiä | Kotimaa | Yle. Luettu 11.2.2026
Aalistunturin mielenosoitus
Aalistunturi on 372 metrin korkuinen tunturi Länsi-Lapissa Kolarin kunnan eteläosassa Se on alueen korkein huippu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalistunturi. 11.2.2026
Kahdeksaa Aalistunturin hakkuita kolme vuotta sitten vastustanutta Metsäliikkeen aktivistia syytettiin hallinnan loukkauksesta ja poliisille niskoittelusta. Lapin käräjäoikeus tuomitsi 16.1.2026 seitsemän aktivistia päiväsakkoihin (30 tai 40 kpl) ja yhteensä 23 000 euron korvauksiin yhteisvastuullisesti Metsähallitukselle, jonka hakkuita aktivistit olivat häirinneet. Metsänhakkuut keskeytyivät kahdeksi vuorokaudeksi. Aktivistit vastustivat luonnonsuojelualueen lähellä tehtäviä hakkuita muun muassa siksi, että alueelle oli esitetty kansallispuistoa. He vaativat niitä keskeytettäviksi ainakin siksi aikaa, että suojeluesitykset olisi käsitelty ympäristöministeriössä. Mielenosoituspaikalta Aalistunturilta otettiin kiinni viisi poliisin poistumiskäskystä huolimatta mielenosoitusta jatkanutta aktivistia ja kolme leirissä käynyttä henkilöitä.
Syytettyjen edustajan, juristi Tuuli Talvingon mukaan mielenosoitusoikeus yleisellä paikalla perustuu perustuslakiin, ja siitä säädetään tarkemmin kokoontumislaissa. Oikeudenkäynnissä puhuttiin mielenosoituksesta ja kokoontumisoikeudesta ikään kuin ne olisivat rikoksia sinänsä. Korkein oikeus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ovat linjanneet, että liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen yhteydessä on sinänsä laillista. Poliisilla on oikeus vaatia mielenosoitusta lopetettavaksi vasta sitten, kun siitä aiheutuu liikaa vaivaa.
Vahingonkorvausvaatimuksen syytettyjen edustaja kiisti lainvastaisena: Metsähallituksella ei ollut velvollisuutta maksaa urakoitsijoille korvausta välillisestä vahingosta. Metsähallitus perusteli vahingonkorvauksia sillä, että se maksoi urakoitsijoille sopimuksen mukaiset tuntikorvaukset hakkuiden keskeytyksen ajalta eli kahdelta päivältä.
Lapin käräjäoikeus antaa virallisen tuomionsa myöhemmin. Tuomio ei ole lainvoimainen. Ainakin osa vastaajista aikoo valittaa tuomiosta.
https://yle.fi/a/74-20204574. Luettu 11.2.2026
Elokapinan mielenosoituksia
Protesti Valtioneuvoston linnan luona lokakuussa 2021
Elokapina lukittautui ja liimautui valtioneuvoston linnan kahdelle sisäänkäynnille vaatimaan hallitukselta selitystä sille, miksi ilmasto- ja ympäristökriisin vakavuutta vastaaviin toimiin ei haluta ryhtyä. Miten tilanne, jossa satojen miljoonien ihmisten elinolosuhteet ovat vaakalaudalla, tappava kuumuus lisääntyy odotettua nopeammin, ja Suomi edelleen osallistuu sukupuuttoa tuhatkertaiseksi nopeuttaneeseen toimintaan ei ole hätätila. Rauhanomaiseen mielenilmaisuun osallistui 200 henkeä. Odottaessaan poliitikkoja paikalle elokapinalaiset pitivät kulkuväylät avoinna, eivätkä pyrkineet rakennukseen sisään.
Käräjäoikeus tuomitsi 4.9.2024 useita ympäristöliike Elokapinan mielenosoittajia niskoittelusta poliisia vastaan. Poliisi oli pitänyt mielenilmausta lainvastaisena ja keskeyttänyt sen. Yhteensä 52 henkilöä otettiin kiinni ja 48 mielenosoittajaa pidätettiin noin 28 tunnin ajaksi. 33:a aktivistia syytettiin niskoittelusta. Heistä 28:aa syytettiin myös julkisrauhan rikkomisesta. Yhtä syytettiin niskoittelun ja julkisrauhan rikkomisen lisäksi vahingonteosta. Oikeus hylkäsi kokonaan syytteen julkisrauhan rikkomisesta. Oikeus piti mielenosoittajien rikoksia niin vähäisinä, että jätti heidät kaikki tuomitsematta rangaistukseen.
Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että suurin osa epäillyistä oli ollut vapautensa menettäneenä reilusti yli vuorokauden. Syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin. Aktivistien mukaan kyse oli laillisesta mielenosoituksesta julkisella paikalla.
Käräjäoikeuden mukaan syytetyt olivat olleet laillisessa paikassa toteuttamassa perustuslaillista oikeuttaan osoittaa mieltään. Poliisi oli jonkin ajan kuluttua keskeyttänyt mielenosoituksen erittäin selvällä käskytyksellä. Sen jälkeen osa syytetyistä oli itse mennyt poliisin järjestämään kuljetukseen, osan poliisi oli joutunut kantamaan sinne ja muutaman vastaajan poliisi oli ennen paikalta poistamista myös joutunut irrottamaan lukittautumisesta.
Oikeus perusteli tuomiossaan, että tällaisessa tapauksessa on enemmänkin kysymys rajojen hakemisesta perustuslain takaamalle oikeudelle osoittaa mieltään eikä varsinaisesta rikollisuudesta. Mielenosoitus on ollut erittäin rauhallinen, siitä ei juurikaan ole aiheutunut häiriötä muille eivätkä mielenosoittajat ole missään vaiheessa tehneet poliisille aktiivista vastarintaa.
https://yle.fi/a/74-20109360. 11.2.2026, https://elokapina.fi/news/press-release/2021/10/08/valtioneuvoston-linna/. Luettu 15.2.2026
Elokapinan mielenosoittajat tuomittiin rikoksista
Tampereella elokuussa 2021 järjestettiin mielenosoitus. Pirkanmaan käräjäoikeus jätti mielenosoittajat tuomitsematta rangaistukseen. Turun hovioikeus tuomitsi mielenosoittajat niskoittelusta poliisia vastaan, mutta jätti heidät rangaistuksetta. Hovioikeus katsoi rangaistuksen kohtuuttomaksi siksi, että mielenosoittajat olivat olleet vapautensa menettäneinä noin 8–9 tuntia.
“KKO katsoi, ettei sakkorangaistus ollut kohtuuton, vaikka mielenosoittajille oli aiheutunut vapaudenmenetys. Rikos ei sen mukaan myöskään ollut sillä tavoin vähäinen, että se olisi antanut aihetta jättää heidät tuomitsematta rangaistukseen. Kymmenen mielenosoittajaa tuomittiin niskoittelusta poliisia vastaan 10 päiväsakkoon.
Yksi korkeimman oikeuden jäsenistä jätti asiassa eriävän mielipiteen. Hän olisi jättänyt mielenosoittajat ilman rangaistusta. Hänen mukaansa teko oli vahingollisuudeltaan ja vaarallisuudeltaan vähäinen: mielenosoittajat ovat käyttäneet tapahtumahetkellä poliittisia perusoikeuksiaan osallistuessaan mielenosoitukseen, jonka tavoitteena on ollut herättää huomiota ympäristöarvojen puolesta.”
Hän katsoi, että “myös vastaajien teon yleishyödyllinen ja epäitsekäs motiivi ympäristöarvojen puolustamiseksi puoltaa sitä, että heidän valitsemaansa menettelytapaa, vaikka se täyttää niskoittelun tunnusmerkit, voidaan pitää vähäisenä.”
Korkein oikeus: Elokapinan mielenosoittajille tuomio Tampereen mielenosoituksesta – Ilta-Sanomat. Luettu 11.2.2026
Elokapinan mielenosoitus Kouvolassa toukokuussa 2023
Ympäristöliike tukki tiet UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaalle Kouvolassa toukokuussa 2023. Tieliikenteen lisäksi mielenosoittajat estivät myös junaliikenteen tehtaalle. Aktivistit olivat sitoneet itsensä kiinni sekä toisiinsa että tehtaalle johtavaan junaraiteeseen.
Mielenosoittajat vaativat UPM:ltä puunkäytön vähentämistä, selluteollisuuden rakennemuutosta ja ”ekologisen velan maksamista” Uruguayssa, jossa UPM:llä on muun muassa sellutehtaita. Lisäksi Elokapina syyttää UPM:ää viherpesusta ja vaatii sen lopettamista. UPM kertoi tuolloin tuoreeltaan, ettei mielenosoituksella ollut vaikutuksia tehtaan toimintaan, sillä sillä oli reilusti puuta varastossa.
Mielenosoittajien saamat syytteet koskivat niskoittelua poliisia vastaan. Poliisi otti lopulta paikalta kiinni kaikkiaan 38 mielenosoittajaa, jotka eivät noudattaneet heille annettua poistumiskäskyä. Mielenosoittajien kahleita esimerkiksi piti katkoa. 38 kiinniotettua vastaan nostettiin syytteet. mutta kaikkia ei saatu haastettua oikeuteen.
Toukokuussa 2025 Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi 25 ympäristöliike Elokapinan mielenilmaukseen osallistunutta ihmistä. Heidät tuomittiin maksamaan päiväsakkoja niskoittelusta poliisia vastaan. Kaksi tuomituista oli alle 18-vuotiaita teon aikaan, joten heidät tuomittiin maksamaan seitsemän päiväsakkoa. Muille tuli maksettavaa 10 päiväsakkoa eli noin 60–90 euroa. https://yle.fi/a/74-20163374. 11.2.2026. https://rikosuutiset.fi/elokapinan-mielenosoitus-purettiin-kouvolassa-38-henkiloa-otettiin-kiinni-ja-sakkoja-rapsaistiin/. Luettu 15.2.2026
Elokapinan mielenosoitusten sarja Helsingissä kesäkuussa 2025
Elokapina järjesti mielenosoitukset kolmena peräkkäisenä päivänä. Mielenosoituksillaan ympäristöliike vaatii hallitusta muun muassa lopettamaan ympäristölle haitalliset tuet.
Ensimmäisenä päivänä Elokapina tukki liikenteen ainakin kolmella kadulla Helsingissä. Poliisi kertoi ottaneensa kiinni yli 160 mielenosoittajaa, joita epäiltiin niskoittelusta. Kiinni otetuista kahdeksan oli poliisin mukaan alaikäisiä. Kiinni otetut eivät olleet noudattaneet virkavallan antamaa poistumiskäskyä. Oopperatalon edessä oli kymmenmetrinen kirkkovene, johon oli lukittautunut neljä mielenosoittajaa. Poliisi otti heidät kiinni. Heitä epäiltiin niskoittelun lisäksi haitanteosta virkamiehelle. Poliisi poisti veneen paikalta.
Toisena päivänä Elokapina pysäytti liikenteen Mannerheimintiellä kauppakeskus Forumin edustalla. Poliisi kertoi ottaneensa kiinni yhteensä 81 henkilöä, joista neljä oli alaikäisiä. Kaikkia epäiltiin niskoittelusta, sillä he eivät noudattaneet poliisin poistumiskäskyä. Lisäksi osaa mielenosoittajista epäiltiin haitanteosta virkamiehelle, koska mielenosoittajat olivat lukittautuneet toisiinsa mielenosoituksen aikana.
Kolmantena päivänä poliisi poisti mielenosoittajat Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksestä ja otti kiinni noin 50 mielenosoittajaa. Aiemmin poliisi määräsi mielenosoituksen päättymään, sillä se aiheutti poliisin mukaan kohtuutonta liikennehaittaa. Kaikkia kiinni otettuja epäiltiin niskoittelusta, sillä he eivät olleet noudattaneet poliisin poistumiskäskyä. Lisäksi poliisi poisti pelastuslaitoksen avulla yhden köyden varassa roikkuneen mielenosoittajan, jota epäillään niskoittelun lisäksi haitanteosta virkamiehelle.
Poliisin mukaan kaikkia kiinni otettuja kuulusteltiin Helsingin poliisilaitoksella Pasilassa, minkä jälkeen he pääsivät vapaaksi.
https://www.sss.fi/2025/06/elokapinan-mielenosoitussarja-alkaa-helsingissa-tanaan/, https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c9445104-79ad-400e-a1ac-0ccfe012264c,
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/elokapinan-mielenosoitukset-jatkuivat-helsingissa-tiistaina/https://www.sss.fi/2025/06/elokapinan-mielenosoitukset-jatkuvat-tanaan-iltapaivalla-helsingissa-eilen-yli-130-otettiin-kiinni-epailtyna-niskoittelusta/
https://www.sss.fi/2025/06/elokapinan-mielenosoitukset-jatkuvat-tanaan-helsingissa/
Luettu 17.2.2026
Eduskuntatalon pylväiden töhriminen
Mielenosoittajat sotkivat Eduskuntatalon pylväät punaisella värillä 25.9.2024. Kyseessä oli turpeennoston vastainen mielenosoitus, jonka olivat järjestäneet yhdessä Elokapina ja ruotsalainen Återställ Våtmarker -niminen ilmastoliike. Nimi tarkoittaa vapaasti käännettynä palauttakaa kosteikot. Ryhmä vastustaa turpeen nostoa ja Neova-yritystä, joka toimittaa energiaturvetta voima- ja lämpölaitoksille.
Ruotsalaisen ilmastoliikkeen edustajan mukaan Suomi on saanut yli 400 miljoonaa tukea oman turpeentuotantonsa lopettamiseen, mutta sitten Suomi lähetti oman yrityksensä, Neovan, Ruotsiin tuhoamaan Ruotsin luontoa. Tämän on loputtava. Suomen valtio omistaa Neovasta 50,1 prosenttia. Loput omistaa Suomen Energiavarat -niminen osakeyhtiö. Sen omistajina on iso ryhmä suomalaisia sähköyhtiöitä.
Elokapinan mukaan Eduskuntatalon pilareihin ruiskutettu väri on värjättyyn veteen sekoitettua maissijauhoa. Väriä ruiskutettiin palosammuttimilla. Tästä syystä punainen väri ylsi usean metrin korkeuteen pylväissä. Elokapina kutsuu pilareiden töhrimistä ”vaikuttavaksi väliaikaiseksi poliittiseksi taideteokseksi”, jonka tarkoitus on herättää tunteita ja tuoda esille se, että Suomi ylläpitää yhä turveteollisuutta. Tämä tuo voimakkaasti esiin sen, että meidän verorahoillamme tuetaan sitä kriisiä, joka tulee johtamaan ruokapulaan, makean veden loppumiseen, ekosysteemien tuhoutumiseen, lukemattomien lajien sukupuuttoon ja ihmisyhteisöjen romahtamiseen. Tutkimusten mukaan tämä kaikki tulee johtamaan miljardien ihmisten kuolemaan tällä vuosisadalla.
Mielenosoituksesta ei oltu ilmoitettu etukäteen poliisille. Poliisi otti teosta epäiltyinä kiinni 10 henkilöä. Kiinni otetuista kuusi on Ruotsin ja neljä Suomen kansalaisia. Yksi kiinni otetuista suomalaisista oli alaikäinen.
Esitutkinta Eduskuntatalon pylväiden sotkemisesta valmistui tammikuussa 2025. Asia siirtyi syyteharkintaan. Esitutkinnan aikana kävi poliisin mukaan ilmi, että asiassa on syytä epäillä myös rakennussuojelurikosta. Pylväiden korjaamisen kokonaiskustannukset nousevat noin 25 000 euroon. Korjauskustannuksista on esitetty korvausvaade.
Eduskuntatalon tahrimisesta voi seurata jopa vankeustuomio, arvioi rikosoikeuden professori Sakari Melander Helsingin yliopistosta. Vankeuteen johtavaan rikosnimikkeeseen vaikuttaa eduskuntatalon historiallinen merkittävyys. Tekijät ovat myös vahingonkorvausvastuussa.
Perusmuotoisesta vahingonteosta tuomitaan pääsääntöisesti sakkorangaistuksia, mutta törkeissä vahingonteoissa vankeusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta.
Poliisi tutkii tapahtunutta tällä hetkellä törkeänä vahingontekona. Jos siihen päädytään, seurauksena on useimmiten alle vuoden vankeusrangaistus, joka usein tuomitaan ehdollisena, Vahingonteko voi olla törkeä, jos aiheutetaan esimerkiksi erittäin suurta taloudellista vahinkoa, tai jos aiheutetaan historiallisesti tai sivistyksellisesti erittäin arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa. Vuonna 1931 valmistunut eduskuntatalo on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde ja suojeltu rakennus. Tämä voi vaikuttaa siihen, sovelletaanko rikosoikeudellisesta vahingonteosta perustekomuotoa vai törkeää muotoa.
Usein vahingontekorikoksissa vahingonkorvaukset ovat tekijän kannalta paljon huomattavampia kuin teosta seurannut sakkorangaistus.
Mielenosoittajat sotkivat Eduskuntatalon pylväät punaisella värillä | Kotimaa | Yle, https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8212961, https://yle.fi/a/74-20113952. Luettu 11.2.2026
Stansvikin mielenosoitus
Aktivistit käräjillä: Hakkuiden estäminen Helsingin Laajasalossa oli välttämätöntä
Suojellaan Stansvik -liike vaati Helsingissä sijaitsevan luonnonmetsään suunnitellun rakentamisen perumista. Helsingin kaupunki aloitti hakkuut, koska se suunnitteli Stansvikiin laajaa asuntorakentamista. Hakkuutyömaalla järjestettiin mielenosoitus lokakuussa 2023. Useita aktivisteja syytettiin niskoittelusta poliisia vastaan, koska he eivät poistuneet hakkuualueelta töiden alkaessa. Mielenosoittajat vastustivat metsäkoneiden ajamista metsässä sijaitsevan suojellun luontokohteen, noron yli. Lakisääteisten (metsälaki, vesilaki) luontokohteiden säilyminen on turvattava metsien käsittelyssä. Jos metsä olisi hakattu, olisi noro tuhoutunut ja lakia rikottu.
Syytetyistä paikalla käräjäoikeudessa oli yksi. Hän ei suostunut sakkomenettelyyn, vaan halusi, että asia käsitellään oikeudessa periaatteellisista syistä.
Käräjäoikeus katsoi, että nainen oli yhtenä aktivisteista viivästyttänyt metsätöiden tekemistä ja siten todennäköisesti estänyt suojellun noron tuhoutumisen kokonaan. Oikeuden mukaan kyse oli viimesijaisesta keinosta puolustaa lailla suojeltua yhteistä oikeushyvää ja siksi teko oli tarpeellinen, puolustettava sekä oikeutettu. Aktivistit toimivat pakkotilanteessa suojellakseen ympäristöä. He syyllistyivät rikokseen hakkuut keskeyttäessään, koska muuta keinoa ei ollut.
Käräjäoikeus: Helsingissä noroa suojellut aktivisti toimi pakkotilassa, poliisin poistumiskäskyn noudattamatta jättäminen oli perusteltua.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011543145.html. Luettu 11.2.2026
Poliiseille sakkorangaistukset pippurisumutteen käytöstä mielenosoittajia vastaan
Poliisit käyttivät lokakuussa 2020 pippurisumutetta Elokapinan mielenosoittajiin, jotka eivät suostuneet poistumaan ajoradalta Kaisaniemenkadulla poliisin käskyistä huolimatta. Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati seitsemälle poliisille sakkoja pippurisumutteen käyttämisestä mielenosoittajia vastaan. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2023 poliisin yleisjohtajana toimineen poliisin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen, 30 päiväsakkoa. Kuuden muun poliisin syytteet käräjäoikeus hylkäsi.
Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen. Hovioikeus piti yleisjohtajan 30 päiväsakon tuomion ennallaan. Lisäksi hovioikeus tuomitsi tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta kaksi muuta poliisia. Toinen heistä työskenteli mielenosoituksessa tilannejohtajana. Toinen vastasi käytännön toiminnasta ja antoi alaisilleen määräyksen pippurisumutteen käytöstä. Hovioikeus tuomitsi molemmat poliisit tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakkoon, mikä on heidän tuloillaan 1 410 ja 1 560 euroa. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden mukaan kadun kaistojen avaamisella ei ollut niin kiire, että pippurisumutteen käyttö olisi ollut välttämätöntä.
Oikeus tuomitsi kolme poliisia sakkorangaistukseen | MTV Uutiset. Luettu 11.2.2026
Lisätietoa ja keskustelua: Poliiseille vaaditaan sakkoja Elokapinan mielenosoittajien sumuttamisesta pippurisumutteella | MTV Uutiset. Luettu 11.2.2026