Tiivistäen(koko lausunto alla): Ilmastoisovanhemmat ehdottavat, että suunnitelmassa esitettyjen skenaarioiden joukkoon tulisi lisätä “Lapset ja tulevat sukupolvet edellä” -skenaario.
Sekä Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) että Lapsenoikeuksien komitean yleiskommentti 26 vuodelta 2023 edellyttävät valtiolta tällaisen skenaarion laadintaa.
Luonnoksessa esitetyt skenaariot lykkäävät ongelmien ratkaisua tuonnemmaksi, niissä oletetaan asioiden vain tapahtuvan ja esitetään varauksia, mutta ei selkeitä ohjauskeinoja, joilla tavoitteisiin päästäisiin.
Ilmastoisovanhemmat toistaa lausunnossaan aiemmin esittämänsä keinot Suomen kasvihuonekaasupäästöjen nopeaksi vähentämiseksi.
Tärkein työ on tehostaa toimia kulutuksen ja tuotannon kohtuullistamiseksi.
Keinoina ovat mm. maataloustukien tehokkaampi suuntaaminen, hakkuiden sääntelyn tehostaminen ja verotukselliset toimenpiteet. Peruslähtökohtana luontoa ja ilmastoa tulee arvostaa elämän perustana, ei vain omaisuutena tai tuotantohyödykkeenä.
Koko lausunto:
Ilmastoisovanhempien lausunto Työ- ja elinkeinoministeriön Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta (7.11.2025)
23.11.25
- Huomioita pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman taustalla olevista vaihtoehtoisista skenaarioista (luku 2)
(Vaihtoehdot luonnoksessa olivat Suomi edellä, markkinat edellä, yhteiskunta edellä ja ympäristö edellä)
Esitetyistä skenaarioista ja koko suunnitelmasta puuttuu lasten ja tulevien sukupolvien näkökulma ja siten myös ”Lapset ja tulevat sukupolvet edellä” -skenaario.
Tällaisen skenaarion laadintaa edellyttävät Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) tänä vuonna antama lausunto valtioiden velvollisuuksista ilmastonmuutoksen osalta sekä Lapsenoikeuksien komitean yleiskommentti 26 lapsen oikeuksista ja ympäristöstä, erityisesti ilmastonmuutoksesta (2023).
Kansainvälisen tuomioistuimen lausunnon mukaan ympäristö ei ole abstraktio, vaan se edustaa ihmisten, myös syntymättömien sukupolvien, elintilaa, elämänlaatua ja terveyttä.
ICJ toteaa, että nykyiset sukupolvet ovat ihmiskunnan edunvalvojia, joiden tehtävänä on säilyttää ihmisarvoiset elinolosuhteet ja siirtää ne tuleville sukupolville. Tuomioistuin viittaa Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raporttiin, joka toteaa, että monet muutokset ovat peruuttamattomia sadan ja tuhannen vuoden aikaskaalalla ja suurenevat ilmaston lämpenemisen lisääntyessä. Ilman kiireellisiä, tehokkaita ja oikeudenmukaisia hillitsemis- ja sopeutumistoimia ilmastonmuutos uhkaa yhä enemmän ekosysteemejä, luonnon monimuotoisuutta sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien toimeentuloa, terveyttä ja hyvinvointia. Kansainvälinen tuomioistuin korostaa, että tulevien sukupolvien edut ja pitkän toimien aikavälin vaikutusten asianmukainen huomioon ottaminen ovat oikeudellisia näkökohtia, jotka on otettava huomioon valtioiden suunnitellessa, päättäessä ja toteuttaessa politiikkoja ja toimenpiteitä täyttääkseen velvoitteensa asiaankuuluvien sopimusten ja kansainvälisen tapaoikeuden mukaisesti.
Lapsenoikeuksien komitea toteaa yleiskommentissaan, että Lapsenoikeuksien sopimuksen sopimusvaltioita koskee asianmukaisen huolellisuuden vaatimus, jonka mukaan niiden tulee tehdä tarvittavat ehkäisevät toimet lasten suojelemiseksi kohtuudella ennakoitavissa olevilta ympäristöhaitoilta ja oikeudenloukkauksilta ottaen asianmukaisesti huomioon ennalta varautumisen periaate. Tähän sisältyy toimintapolitiikkojen ja projektien ympäristövaikutusten arviointi, ennakoitavien haittojen tunnistaminen ja ehkäiseminen, haittojen lieventäminen, jos ne eivät ole ehkäistävissä, sekä oikea-aikaisten ja toimivien oikeussuojakeinojen tarjoaminen, jotta sekä ennakoitavat että toteutuneet haitat voidaan hyvittää.
Lapsenoikeuksien komitea edellyttää, että kaikki ympäristöasioihin liittyvä lainsäädäntö, toimintapolitiikat, projektit, sääntely, talousarviot ja päätökset sekä niitä koskevat ehdotukset vaativat huolellista lapsivaikutusten arviointia Lapsenoikeuksien sopimuksen mukaisesti. Sopimusvaltioiden tulisi vaatia lapsivaikutusten arviointia mahdollisista suorista ja epäsuorista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista, mukaan lukien rajat ylittävät, kumulatiiviset ja tuotanto- ja kulutusvaikutukset.
Yleisesti Ilmastoisovanhemmat toteaa, että esitettyjen skenaarioiden ongelmana on, että ne lykkäävät ongelmien ratkaisua tuonnemmaksi. Toimenpiteet siirretään tulevaisuuteen ja niiden seuraukset vielä pitemmälle. Oletuksena on, että päästöt saadaan hallintaan vuoteen 2055 mennessä. Tulevan kehityksen suhteen kuitenkin tehdään – hyvästä syystä – varauksia, joten valitun politiikan tulosten arviointi perustuu ohuelle pohjalle.
Kaipaamme matkaan lähtemiseksi tiekarttaa, jonka alku on hyvin viitoitettu. Myöhemmin tie kulkijaa neuvoo.
- Huomioita kasvihuonekaasuja vähentävien ja nieluja vahvistavien menetelmien
kehitysnäkymistä (luku 4)
Ilmastoisovanhemmat toistaa esittämänsä keinot Suomen kasvihuonekaasupäästöjen nopeaksi vähentämiseksi, joita esitimme tänä vuonna antamassamme lausunnossa hallituksen kansallisesta ilmasto- ja energiastrategialuonnoksesta:
Tärkein työ on tehostaa toimia kulutuksen ja tuotannon kohtuullistamiseksi.
Nopeisiin tuloksiin päästään ryhtymällä seuraaviin toimiin:
- suunnataan kansalliset maataloustuet nykyistä tehokkaammin ja suurempina ilmastonmuutosta hidastaviin ja vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin
- edistetään kasvispainotteista ruokavaliota esimerkiksi terveysveroilla ja maataloustukien uudella suuntaamisella
- asetetaan hakkuutason maksimitasoksi 55-60 miljoonaa kuutiota vuodessa
- palautetaan päätehakkuiden järeys- ja ikäkriteerit metsälakiin
- poistetaan puun teollisen energiakäytön verotuki
- otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu
- nostetaan metsäteollisuuden tuotteiden jalostusastetta
- vähennetään puun energiakäyttöä ja sellunkeittoa
- edistetään jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta
- tuetaan kosteikkoviljelyä
- ennallistetaan erityisesti puuntuotannollisesti heikkotuottoisia ojitettuja soita
- padotaan ojaverkostoja ja vältetään kunnostusojituksia
- torjutaan metsäkatoa ja vähennetään metsänraivausta erityisesti turvemailla
- ryhdytään toimiin metsäteollisuuden prosesseissa syntyvän hiilidioksidin talteenottoon ja pysyvään varastointiin
- suojellaan jäljellä olevat valtion luonnontilaiset ja vanhat metsät ja alennetaan Metsähallituksen tuloutustavoitetta
- vahvistetaan liikenteen päästöjen vero-ohjausta
- kiristetään polttoaineen sekoitevelvoitetta
- vahvistetaan ajoneuvoveron päästöohjausta
- perutaan polttoaineverojen alennukset ja sidotaan verotasot indeksiin
- poistetaan asteittain työkoneiden fossiilisten polttoaineiden verotuki
Uusiutuva energia
Vihreän teknologian hankkeissa tulee hyödyntää jo käytössä olevien alueiden tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeissa tulee ottaa huomioon alueelliset erot ja olosuhteet eikä esimerkiksi tuulivoimahankkeissa tule soveltaa yleisiä etäisyyssääntöjä.
Ydinenergian käyttö
Ydinenergiassa on huomioitava jätteet ja niiden sijoitus – ne tulevat olemaan tulevien sukupolvien murheena vuosituhansia.
Verotus
o poistetaan puun teollisen energiakäytön verotuki
o otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu
o perutaan polttoaineverojen alennukset ja sidotaan verotasot indeksiin
o poistetaan asteittain työkoneiden fossiilisten polttoaineiden verotuki
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen:
Kuumenevasta ilmastosta kärsivät tällä hetkellä eniten vanhukset ja tulevaisuudessa meidän omat lapsemme ja lastenlapsemme. Suojelemalla luontoa ja sen tarjoamia ekosysteemipalveluita ja ennallistamalla ihmisen vaurioittamia luontoalueita annetaan nykyisille ja tuleville sukupolville paremmat mahdollisuudet selvitä ilmasto- ja luontokriiseistä. Näitä toisiinsa kietoutuneita kriisejä ei voi ratkaista toisistaan erillisenä.
Hyvinvoiva luonto tarjoaa keinoja sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen kuumenevaan ilmastoon.
Tämän kaksoiskriisin yhteisratkaisun tulee myös näkyä selkeästi Työ- ja elinkeinoministeriön Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa.
- Puuttuuko suunnitelmassa kuvattujen kasvihuonekaasuja vähentävien ja nieluja vahvistavien menetelmien joukosta joku keskeinen menetelmä (luku 4)
- Ylikulutuksen hillitseminen