Ilmastoisovanhemmat on antanut lausunnon hallituksen kansallisesta ilmasto- ja energiastrategialuonnoksesta vuodelle 2025. Korostamme, että hallitusohjelma ja ilmastolaki velvoittavat rakentamaan ylisukupolvisesti oikeudenmukaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Olemme huolissamme siitä, miten tämä välittyy hallituksen suunnitelmissa. Ilmastoisovanhemmat muistuttaa, että tieteellisten ennusteiden mukaan lastenlapsemme joutuvat kohtaamaan vakavia ilmastoriskejä, mikäli nykyinen kehitys jatkuu. Lausunnossamme todetaan, että strategiasta puuttuvat riittävät korjaavat toimet ja konkreettiset ohjauskeinot hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035. Keinovalikoimaa, kuten vero-ohjausta, sääntelymuutoksia, tukijärjestelmiä ja markkinamekanismeja, tulisi ottaa käyttöön ja tehostaa strategian vaikuttavuuden lisäämiseksi. Lisäksi toteamme, että ilmastokriisi ja luontokato eivät ole toisistaan erillisiä ongelmia ja ne tulee ratkaista yhdessä.
Hallitusohjelma ja ilmastolaki velvoittavat toimimaan
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman (20.6.2023) periaatteena on, että ”hallitus rakentaa toimivaa, turvallista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kansalaisten mahdollisuudet menestykseen ja hyvinvointiin turvataan ylisukupolvisesti.”
Huolemme on, miten tämä periaate näkyy hallituksen suunnitelmissa. Tieteelliset ennusteet lastenlastemme tulevaisuudesta nykymenolla ovat lohduttomia. Lähes kaikki heistä tulevat kärsimään ilmaston kuumenemisen haitallisista vaikutuksista kuten tukalista helleaalloista, satojen menetyksistä ja tuhotulvista.
Suomen ilmastolakiin ja myös hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 ja tämän tulisi luonnollisesti näkyä myös Ilmasto- ja energiastrategiassa.
EI-strategia ponneton, missä korjaavat toimet?
Hallituksen Energia- ja ilmastostrategialuonnosta (EI) vaivaa ponnettomuus. Vaikka seurantatiedot osoittavat, että ilmastoneutraaliuden polulta ollaan vaarassa pudota, strategiassa ei esitetä merkittäviä korjaavia toimia. Hiilineutraaliuden edistämiseksi olisi otettava käyttöön sekä tehostettava erilaisia ohjauskeinoja kuten
- vero-ohjaus,
- sääntelymuutokset,
- tukijärjestelmät ja
- markkinamekanismien hyödyntäminen
Valitettavasti EI-strategialuonnoksessa nämä keinot loistavat pääosin poissaolollaan. Ilmastoisovanhemmat korostaa ”päästäjä maksaa” -periaatteen laajaa soveltamista, jolloin ilmastomyönteisten vaihtoehtojen kilpailuasema paranee ja ihmisten on taloudellisestikin kannattavaa tehdä ilmastomyönteisiä valintoja.
Ilmastoisovanhemmat korostaa keinojen valinnassa myös monihyötyisyyden näkökulmaa: monet tehokkaat ilmastotoimet erityisesti maankäyttösektorilla edistävät myös muita tärkeitä tavoitteita kuten luonnon monimuotoisuuden vahvistamista, ennallistamistavoitteiden saavuttamista sekä vesiensuojelun tehostamista. Tällaisten keinojen käyttöönotto ja tehostaminen on erityisen tärkeää ja kannatettavaa. Valitettavasti tämä näkökulma ei näy käytännössä lainkaan EI-strategialuonnoksessa.
Suomen kansainväliset sitoumukset ja velvollisuudet
Ilmastoisovanhemmat korostaa, että Suomella on merkittävä rooli maailmanlaajuisessa ilmastotyössä, koska Suomen tavoitteena on ilmastolain ja hallitusohjelmankin perusteella hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuonna 2035. On siten luonnollista olettaa, että lain toteuttamiseksi edetään vakaasti ja määrätietoisesti. Tämän tulee näkyä Ilmasto- ja energiastrategiassa paljon selkeämmin. Maailma tarvitsee esikuvia, ja Suomi voisi olla sellainen! Kuinka me voisimme edellyttää, että muut maat ryhtyisivät ilmastotoimiin, jos emme itse tee niitä?
Lausunnossaan Ilmastoisovanhemmat muistuttaa kansainvälisistä ilmastoon ja luontoon liittyvistä sopimuksista, jotka Suomen valtio on allekirjoittanut ja joihin se on sitoutunut.
Näiden sopimusten edellyttämät toimenpiteet tulee kirjata Ilmasto- ja energiastrategiaan niin, että turvataan tulevien sukupolvien oikeudet.
Oikeudet eivät toteudu, jos pidetään huolta vain lyhyen aikavälin, muutaman vuoden, kustannus- ja kilpailukykykehityksestä tai turvaudutaan toiveisiin tekniikan kehittymisestä niin, ettei mitään muuta tarvitse tehdä.
Pariisin ilmastosopimus, jonka osapuolena Suomi on sitoutunut sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteeseen.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka komitean Yleiskommentti nro 26 (2023) lapsen oikeuksista ja ympäristöstä sekä erityisesti ilmastonmuutoksesta toteaa muun muassa: ”Maapalloa uhkaa laaja ja vakava kolmiosainen kriisi, joka koostuu ilmastohätätilasta, luonnon monimuotoisuuden romahtamisesta ja laaja-alaisesta saastumisesta. Tämä kriisi muodostaa välittömän ja systemaattisen uhan lasten oikeuksille ympäri maailman.”
Komitea kehottaa Lapsenoikeuksien sopimuksen sopimusvaltioiden, kuten Suomen, ryhtymään muun muassa seuraaviin toimiin:
- Kaikille lapsille varmistettava puhdas, terveellinen ja kestävä ympäristö
- Fossiilipolttoaineista luovuttava ja siirtymästä on tehtävä oikeudenmukainen
- Luonnon monimuotoisuutta suojeltava ja elvytettävä
- Vesien saastuminen on ehkäistävä
- Haitallisia myrkkyjen käyttöä on säädeltävä
- Julkisten ja yksityisten toimijoiden fossiilitoimien tukeminen on lopetettava
- Varmistettava, että yritykset vähentävät päästömääriään nopeasti
YK:n Biodiversiteettisopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulee mm. minimoida ilmastonmuutoksen ja valtamerten happamoitumisen vaikutuksia ja tehostaa luonto- ja ilmastokriiseihin kohdistuvan rahoituksen yhteishyötyjä ja synergioita.
Edelleen sopimus korostaa ylisukupolvisen tasa-arvon periaatetta, joka pyrkii täyttämään nykyisten sukupolvien tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää tarpeensa ja varmistamaan nuorempien sukupolvien mielekkään osallistumisen kaikilla päätöksenteon tasoilla.
EU:n biodiversiteettistrategia toteaa: ”Luonnon monimuotoisuutta koskeva kriisi ja ilmastokriisi liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Ilmastonmuutos nopeuttaa luonnon tuhoutumista, koska se lisää kuivuutta, tulvia ja maastopaloja. Luonnontilan pieneneminen ja luonnon kestämätön käyttö puolestaan ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen edistäjiä. Kuten kriisit niin myös niitä koskevat ratkaisut kytkeytyvät toisiinsa. Luonto on keskeinen liittolaisemme ilmastonmuutoksen torjunnassa.”
Vanhusten osalta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksessä vuonna 2023 todettiin, että Sveitsin valtio on rikkonut positiivista velvoitettaan suojella vanhusten oikeutta elämään ja terveyteen vaarallisten helleaaltojen vaikutuksilta, koska se ei ole vähentänyt riittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Myös tämä seikka on kirjattava Suomen strategian perusteluihin.
Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) yksimielisessä päätöksessä valtioiden velvollisuuksista ilmastonmuutoksen suhteen (25.7.2025) todetaan tulevien sukupolvien etujen sekä tehtävien toimien pitkäaikaisten vaikutusten huomioiminen ovat keskeisiä oikeudenmukaisuuden periaatteita. Ne tulee ottaa huomioon, kun valtiot suunnittelevat, päättävät ja toteuttavat politiikkaansa ja toimenpiteitään täyttääkseen velvoitteensa kansainvälisten sopimusten ja tapaoikeuden mukaisesti. Lausunnon mukaan maiden on täytettävä ilmastovelvoitteensa. Niiden laiminlyönti voi avata tien ilmastonmuutoksesta kärsineille valtioille hakea korvauksia oikeusteitse tietyissä tapauksissa.
Lisäksi mailla on velvollisuus ottaa käyttöön sitovia toimenpiteitä ilmastosopimusten noudattamiseksi, ja teollisuusmailla on velvollisuus johtaa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Mitä toimia Ilmastoisovanhempien lausunnossa ehdotetaan?
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen
Suomen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan nopeasti vähentää. Tärkein työ on tehostaa toimia kulutuksen ja tuotannon kohtuullistamiseksi.
Nopeisiin tuloksiin päästään ryhtymällä seuraaviin toimiin, jotka kirjattava Energia- ja ilmastostrategiaan:
- asetetaan hakkuutason maksimitasoksi 55-60 miljoonaa kuutiota vuodessa
- palautetaan päätehakkuiden järeys- ja ikäkriteerit metsälakiin
- poistetaan puun teollisen energiakäytön verotuki
- otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu
- nostetaan metsäteollisuuden tuotteiden jalostusastetta
- vähennetään puun energiakäyttöä ja sellunkeittoa
- edistetään jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta
- tuetaan kosteikkoviljelyä
- ennallistetaan erityisesti puuntuotannollisesti heikkotuottoisia ojitettuja soita
- padotaan ojaverkostoja ja vältetään kunnostusojituksia
- suunnataan kansalliset maataloustuet nykyistä tehokkaammin ja suurempina ilmastonmuutosta hidastaviin ja vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin.
- edistetään kasvispainotteista ruokavaliota esimerkiksi terveysveroilla ja maataloustukien uudella suuntaamisella
- torjutaan metsäkatoa ja vähennetään metsänraivausta erityisesti turvemailla
- ryhdytään toimiin metsäteollisuuden prosesseissa syntyvän hiilidioksidin talteenottoon ja pysyvään varastointiin
- suojellaan jäljellä olevat valtion luonnontilaiset ja vanhat metsät ja alennetaan Metsähallituksen tuloutustavoitetta
- vahvistetaan liikenteen päästöjen vero-ohjausta
- kiristetään polttoaineen sekoitevelvoitetta
- vahvistetaan ajoneuvoveron päästöohjausta
- perutaan polttoaineverojen alennukset ja sidotaan verotasot indeksiin
- poistetaan asteittain työkoneiden fossiilisten polttoaineiden verotuki
Uusiutuva energia
Vihreän teknologian hankkeissa tulee hyödyntää jo käytössä olevien alueiden tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeissa tulee ottaa huomioon alueelliset erot ja olosuhteet eikä esimerkiksi tuulivoimahankkeissa tule soveltaa yleisiä etäisyyssääntöjä.
Ydinenergian käyttö
Ydinenergiassa on huomioitava jätteet ja niiden sijoitus – ne tulevat olemaan tulevien sukupolvien murheena vuosituhansia.
Verotus
o poistetaan puun teollisen energiakäytön verotuki
o otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu
o perutaan polttoaineverojen alennukset ja sidotaan verotasot indeksiin
o poistetaan asteittain työkoneiden fossiilisten polttoaineiden verotuki
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Kuumenevasta ilmastosta kärsivät tällä hetkellä eniten vanhukset ja tulevaisuudessa meidän omat lapsemme ja lastenlapsemme. Näitä haavoittuvia ryhmiä ja heidän suojeluaan ei nosteta lainkaan esiin Energia- ja ilmastostrategian luonnoksessa.
Suojelemalla luontoa ja sen tarjoamia ekosysteemipalveluita ja ennallistamalla ihmisen vaurioittamia luontoalueita annetaan nykyisille ja tuleville sukupolville paremmat mahdollisuudet selvitä ilmasto- ja luontokriiseistä. Näitä toisiinsa kietoutuneita kriisejä ei voi ratkaista toisistaan erillisenä. Hyvinvoiva luonto tarjoaa keinoja sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen kuumenevaan ilmastoon.
Tämän kaksoiskriisin yhteisratkaisun tulee myös näkyä selkeästi Suomen Energia- ja ilmastostrategiassa.