Kuntapäättäjät voivat monin tavoin vähentää ilmaston lämpenemistä, lajikatoa ja muita ympäristöongelmia. Alla luettelemme esimerkkejä toimista ja asioista, jotka ovat kunnan poliittisten päättäjien vastuulla ja ovat tärkeitä erityisesti pääkaupunkiseudulla. (Mukana eivät ole kaivokset eivätkä energiaa kuluttavat teollisuuslaitokset, jotka ovat tärkeitä muualla maassa.)
Kunnan strategia ja budjetti. Ympäristöongelmat ja niiden estomahdollisuudet voi asettaa keskiöön.
Kaavoitus. Kaavoituksen avulla voidaan säädellä maapohjan käyttöä, rakentamista ja liikennettä. Kunnalla on edustus maakuntavaltuustossa (maakuntakaava) ja kunnanvaltuusto vahvistaa yleiskaavan ja asemakaavan.
Maankäyttö. Vielä rakentamatonta maata ei tulisi ottaa rakennuksille eikä teille. Metsät ja muut viheralueet ovat tärkeitä; vanhat metsät tulisi säästää ja talousmetsiä voi hoitaa jatkuvalla kasvatuksella. Puistoja voi lisätä.
Rakentaminen ja purkaminen. Betonin ja teräksen valmistus tuottaa paljon hiilidioksidia ja kuluttaa luonnonvaroja. Uudisrakentamisen sijaan kannattaa korjata vanhaa ja uusiokäyttää vapautuvia tiloja. Mikäli rakennuksia puretaan, purkujätteet kannattaa hyödyntää. Uudisrakentamisessa kannattaa suosia puuta. Kunnan kiinteistöjen, kuten koulujen, käyttöastetta voi lisätä tarjoamalla tiloja järjestöjen ja yhteisöjen toimintaan. Kaupungin omat rakennukset ovat suoraan kuntapäättäjien vastuulla. Muiden tahojen rakentamista voi säädellä kaavoituksella ja rakennusluvituksilla. Katujen, teiden ja muiden pintojen asfaltointi on luonnonvaroja kuluttavaa ja pintojen kulumista ja repimistä auki kannattaa minimoida.
Rakennusten lämmitys ja sähkön kulutus. Datakeskusten rakentamista tulee miettiä myös energian, etenkin sähkön kulutuksen kannalta. Kunnan energiantuotannossa voi valita ympäristöystävällisiä menetelmiä. Kunnan omissa rakennuksissa lämmityksen tarvetta voi vähentää kohtuullistamalla tilojen lämpötilaa. Muiden tahojen lämmitysenergian käyttöä voi vähentää neuvonnalla ja tukemalla energiaremontteja.
Liikenne. Liikennesuunnittelulla ja välttämällä palvelujen keskittämistä voidaan vähentää liikennettä. Suunnittelulla ja säännöillä voidaan tukea vähäpäästöistä ja katuja vähän kuluttavaa liikkumista kuten pyöräilyä ja kävelyä. Keinoja ovat mm. kaavoitus, tietullit, pysäköintisäädökset ja kevyen liikenteen väylien lisääminen ja väylien kunnossapito. Joukkoliikenteen hyvällä saatavuudella ja lippuhintojen kohtuullisuudella voidaan vähentää yksityisautoilun tarvetta. Omat ajoneuvot kaupunki voi hankkia vähäpäästöisinä.
Julkiset hankinnat. Kuntien budjeteista käytetään arviolta noin puolet tavaroiden, palveluiden ja urakoiden hankintaan. Kunnan julkisissa hankinnoissa tulisi huomioida tavaroiden tai palvelujen koko elinkaaren kestävyys ja ympäristöhaitat. Kunnat voivat asettaa vastuullisuustavoitteita, esimerkiksi hiilineutraalisuus, kiertotalous ja energiatehokkuus. Kunnat voivat tukea tavaralainaamoita, jakamistaloutta, tavaroiden korjaamista ja kierrätystä.
Saastuttamisen vähentäminen. Jätteiden määrää voidaan vähentää säädöksillä, valistuksella ja kierrätyksen helpottamisella. Ympäristönvalvonta ja jätehuolto ovat tärkeitä estämään saastuttamisvahinkoja.
Vesien suojelu. Maanpinnan kattamista asfaltilla ja muulla vettä läpäisemättömillä pinnoilla tulisi välttää. Kunnan alueelle tulevien valuma-alueiden kuormituslähteet tulisi selvittää ja suunnitella korjaustoimenpiteet yhteistyössä muiden kanssa. Virtavesiä voi kunnostaa ja ojituksia metsissä välttää. Purojen, jokien ja meren roskaantumista ja saastumista voidaan estää hyvällä jätehuollolla, yhdyskuntavesien puhdistuksella ja vähentämällä autoliikennettä. Kiinteistöjä ja yrityksiä voi avustaa hulevesien johtamiseksi pois jätevesiverkosta.
Joukkoruokailu. Paikallisesti tuotetun ja kasvisruoan määrää voi lisätä joukkoruokailussa (koulut, päiväkodit, sairaalat, hoitolaitokset). Järjestöjä ja muita tahoja, jotka edistävät kestävää ruoantuotantoa ja vähentävät ruokahävikkiä, voi tukea.
Ympäristökasvatus. Kunta voi rajoittaa kunnan omistamissa paikoissa epäekologisten tuotteiden ja palveluiden mainontaa. Kunta voi rahallisesti tukea ympäristöliikkeitä, antaa ympäristövalistusta omilla kanavillaan ja tukea koulujen ympäristö- ja luontokasvatusta.
Mitä ympäristössä tapahtuu?
Maapallon fyysisessä ympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu suuria negatiivisia muutoksia: ilmaston lämpeneminen seuraamuksineen, luontokato ja ympäristön saastuminen; ilma, maaperä ja etenkin vedet likaantuvat. Negatiiviset ympäristömuutokset ovat suurelta osin seurausta luonnonvarojen ylikäytöstä ja materiaalien kiertokulun häirinnästä. Suomi, niin kuin suurin osa muistakin rikkaista maista, käyttää vuosittain yli kolme kertaa niin paljon luonnonvaroja kuin kestävä taso sallisi. Samanaikaisesti – ja yhteisvaikutuksessa fyysiseen ympäristöön – on vaarallisia sosiaalisia ilmiöitä: konfliktit ja sodat, varallisuuden keskittyminen ja köyhyyden lisääntyminen. Ongelmat kietoutuvat yhteen.
Ilmaston lämpeneminen tapahtuu maailmanlaajuisesti: se ei noudata maiden tai alueiden rajoja. Myös paikallisemmat ilmiöt aiheuttavat ongelmia muille maille epäsuorien vaikutusten kautta. Asioiden korjaamisella on kiire. Vuonna 2024 maapallon keskilämpötila nousi ensimmäistä kertaa yli 1,5 astetta lämpimämmäksi verrattuna esiteolliseen aikaan. Päättäjien huomio on kohdistunut lähitulevaisuuden talous- ja turvallisuushuoliin, mutta maapallon elinkelpoisuuden heiketessä ei talouskaan voi kukoistaa ja turvallisuus heikkenee.