Minkälaisia esteitä politiikassa meillä on ilmastonmuutoksen hyväksymisessä valtiotieteen tohtori Tero Toivanen?
Ensinnäkin on niitä, jotka torjuvat täysin ilmastonmuutoksen.
Asia on ollut tiedossa jo 1960- ja 70-luvuilta lähtien. Muun muassa suurten öljy-yhtiöiden tutkijatkin olivat aikanaan päätyneet toteamaan, että fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilidioksidia ilmaan. Myös YK:n piirissä jo 70-luvun alussa todettiin, että selkeitä rajoja ja sääntelyä teollisten talouksien aiheuttamien ympäristöpaineiden hillitsemiseksi tarvitaan.
Nyt 1990-luvun alusta näitä kieltäjiä ovat fossiiliyhtiöt ja konservatiiviset ajatuspajat.
Toinen tapa on viivyttely. Todetaan kyllä, että ilmastonmuutos on totta, mutta viivytellään toimissa. Sanotaan esimerkiksi, että Suomi pieni maa, joten meidän toimilla ei ole väliä.
Sanotaan, että väestönkasvu on juurisyy. Vaikka väestönkasvua tapahtuu köyhissä maissa, jotka muutenkin käyttävät vähemmän luonnonvaroja kuin rikkaat länsimaat. Todellisuudessa voisimme tutkia ja kehittää sellaisia toimia, jotka auttaisivat myös muita selättämään ilmastonmuutosta ja ennen kaikkea vähentää nopeasti omia päästöjämme.
Tämä viivyttely syö kansainvälisen ilmastopolitiikan uskottavuutta. Rikkaat teolliset maat voisivat tehdä paljon enemmän. Voimme oikeastaan puhua ilmastokolonialismista, sillä Etelän maat kärsivät eniten ilmaston lämpenemisen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä kuten kuumuudesta, kuivuudesta, tulvista.
Jos ajattelemme, että ilmasto lämpenee maailmassa 2-3 astetta, sen merkitsee Suomessa 6-8 asteen nousua, mikä jo haittaisi esimerkiksi metsien kasvua. Miten Suomi sen kestäisi? Teollisten elinkeinojemme toteuttaminen kävisi vaikeaksi.
Kolmas tapa liittyy meidän mahdollisuuksiimme arkielämässä. Miten lämmitämme kotejamme, miten liikumme, mitä syömme? Vaikka tiedämme, että toimintamme ja valintamme ovat kytköksissä ilmaston lämpenemiseen, jatkamme niiden tekemistä tästä huolimatta.
Mutta ei yksilön valinnat ole niin suuri ongelma kuin yhteiskunnan infrastruktuuri.
Poliitikko voi puhua 1,5 asteen tavoitteen puolesta, mutta hänen edistämänsä politiikkatoimet eivät kuitenkaan tähtää siihen. Siihen liittyy monia asioita. Osa haluaa pitää kiinni poliittisesta vallasta, osa puhuu taloudellisista asioista.
Kuitenkin tukemalla määrätietoisesti sellaista taloutta, joka tähtää kasvihuonekaasujen vähentämiseen, voisimme rakentaa sellaisen talouden, joka olisi ekologisesti kestävä mutta kilpailukykyinen kansainvälisesti myös tulevaisuudessa.
Vaikka tutkimus osoittaa, että menemme kohti tilannetta, jossa yhteiskuntien toimintaedellytykset heikkenevät rajusti, näyttää siltä, että poliitikot eivät kykene tutkimustietoa käsittelemään.
Hyvinvointivaltion historia osoittaa, että monimutkaisetkin asiat on osattu tuoda politiikkakehitykseen. Ei olisi mikään mahdoton ajastus, ottaa myös tutkijoiden ilmastonäkemykset politiikan keskiöön.
Tämä haastattelu perustuu Tero Toivasen alustukseen, jonka hän piti sosiaalifoorumissa aiemmin syksyllä.
Haastattelijana Iiris Lappalainen
Ilmastoisovanhempien puheenjohtaja