Lasten ilmasto on meidän asiamme

Norjalaisen Besteforeldrenes klimaaksjon (BKA) -aktivistin haastattelu

Ensin kerron vähän itsestäni: olen Halfdan Wiik, eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja, minulla on kaksi lastenlasta ja olen Norjan isovanhempien ilmastotoiminnan aloitteentekijä. Aloitimme jo vuonna 2006, jolloin esitimme vetoomuksen, jota kutsuimme tuolloin ”Isovanhemmat vastuullisen ilmastopolitiikan puolesta”. Monet politiikan, kulttuurin, kirkon ja tiedemaailman tunnetut ihmiset tukivat vetoomusta. Nykyisin olen verkkosivujemme toimittaja.

Paljonko Norjan ilmastoisovanhemmilla on jäseniä?

Meillä on kohta 6 500 maksavaa jäsentä, eli olemme keskikokoinen norjalainen organisaatio ja varmaankin yksi suurimmista ilmastoisovanhempiryhmistä koko maailmassa. Mutta tämähän ei riitä, Norjassa on yli puoli miljoonaa isovanhempaa, joten paljon enemmänkin voisi olla!

Miten ihmiset reagoivat viestiinne?

Sloganimme on ”Lasten ilmasto – meidän vastuullamme!”. Se ymmärretään, ja BKA saa enimmäkseen myönteisiä reaktioita. Varsinkin nuorten keskuudessa, joiden mielestä on ”siistiä”, kun vanhemmat ihmiset seisovat kaduilla punaisine ämpärihattuineen ja julisteineen. Tietenkin kohtaamme myös vastustusta, erityisesti yli 60-vuotiaiden miesten keskuudessa, joista monet ovat edelleen ilmastomuutoksen kieltäjiä. Mutta useimmat norjalaiset tietävät hyvin, että ilmastohaaste on vakava. Ja isovanhempana meillä on vahva uskottavuus. Taistelemme kestävän tulevaisuuden puolesta, vaikka emme itse enää ole sitä kokemassa.

Mitä voit sanoa Norjan ilmastopolitiikasta? Onko ilmasto keskeinen asia norjalaisille äänestäjille?

Norja on öljyvaltio, yksi maailman suurimmista öljyn ja kaasun viejistä. Tällä on tietysti vahva vaikutus Norjan politiikkaan. Samalla norjalaiset poliitikot haluavat esiintyä kansainvälisesti eräänlaisina ilmastojohtajina. Tämä johtaa ristiriitaan ja vaikeuttaa usein keskustelua ilmastopolitiikasta. Äänestäjät pitävät ilmastoa yhtenä tärkeimmistä kysymyksistä, ja mielipidemittaukset osoittavat, että noin 30% kannattaa öljytoimintojen asteittaista lopettamista – ensimmäisenä askeleena öljyn etsinnän lopettaminen. Se on minusta todella vaikuttavaa!

Onko meillä isovanhempana erityinen asema taistelussa vastuullisen ilmastopolitiikan puolesta?

Totta kai meillä on! Meidän sukupolvemme on luonut monia ilmasto-ongelmia virheellisten prioriteettiemme takia. Suurin osa hiilidioksidista on tuotettu vuoden 1970 jälkeen. Emme toki halunneet aiheuttaa ongelmia jälkeläisillemme, mutta emme voi paeta seurauksia ja jättää kaikkea viattomille lapsenlapsillemme! Voin mainita, että me BKA:ssa pidämme hyvin keskeisenä perustuslakimme ympäristölauseketta ”Luonnon resursseja tulee hallita pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti, mikä turvaa tämän oikeuden myös jälkipolville.”

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia BKA:lla on?

Meillä on pian valtakunnallinen kokous, jonka työryhmissä me ympäristötietoisina aikuisina pohdimme, miten voimme parhaiten edistää ilmastopolitiikan suunnanmuutosta. Määrittelemme itsemme solidaarisuusjärjestöksi. Menetelmämme on ensisijaisesti olla näkyvästi läsnä siellä, missä sillä on merkitystä – tutuissa punahatuissamme ja iskulauseliiveissämme. Suunnitelmamme voidaan ehkä muotoilla ”LISÄÄ PUNAISIA HATTUJA – USEAMMIN”. Tavoitteena on innostaa ja painostaa poliitikkojamme asettamaan tiukempia vaatimuksia eikä lakaisemaan tavoitteiden ristiriitoja maton alle. Jos he jatkavat ristiriitaista viestintäänsä ja kasaavat ongelmat eteen päin, he kohtaavat yhä useammin vihaisia isovanhempia, jotka huutavat: ”LASTEN ILMASTO – MEIDÄN ASIAMME!”